Pyöräretkellä Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa

Kävin alkukesästä pyöräilemässä Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa. Alla oli retkivarusteltu maastopyörä. Ajatuksena oli tutustua kahteen lähekkäin sijaitsevaan kansallispuistoon niissä kulkevia metsäteitä ja -polkuja pitkin pyöräillen.

Lähtöpaikaksi valitsin Spitaalijärven parkkipaikan Lauhanvuorella. Reittini kulki Lauhanvuoren huipun tornin kautta kohti pohjoista, Lauhanvuoren metsäteitä pitkin. Matkan varrella tutustuin pariin vanhaan metsäkämppään, kävin tutkimassa paria entistä kämpänpaikkaa ja suuntasin sitten metsäautoteitä pitkin pikitien varteen ja lyhyen asfalttitaipaleen jälkeen palasin pienille metsäteille ja poluille, jotka johtivat Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kätkettyyn helmeen, Katikan kanjoniin. Kanjonin läpi kulkevaa polkua voi ajaa mainiosti pyörällä, mutta täydessä retkivarustuksessa olevaa pyörää saa jyrkimmissä paikoissa taluttaa.

Lauhanvuoren tornista on avarat maisemat joka suuntaan. Jossain horisontissa sijaitsee Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto.
Lauhanvuoren tornista on avarat maisemat joka suuntaan. Jossain horisontissa sijaitsee Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto.

Katikassa kävin Kolmentuulenlakilla kuuntelemassa pienten purokoskien kohinaa ja ihmettelemässä maiseman jylhyyttä. Pohjanmaa voi olla keskimäärin tasainen, mutta siellä täällä sekin yllättää.

Matka jatkui Katikalta kohti Kauhanevaa, metsäautoteitä pitkin. Jossain vaiheessa oikaisin vanhoille metsäpoluille, kunnes tavoitin historiallisesti merkittävän Pohjankankaan kesätien, vanhan Hämeenlinnan ja Korsholman linnoituksen välisen kulkutien ja 1800-luvulle asti ainoan Hämeen ja Pohjanmaan välisen maantien. Tietä pitkin on kuljettu jo keskiajalta lähtien sekä rauhan että sodan puuhissa, mutta 1800-luvulta alkaen tie jäi Ruoveden kautta kulkevan, nykyisen kantatie 66:n pohjana olevan Hämeenlinnan – Vaasan maantien ja rannikkoa pitkin kulkevan nykyiseen valtatie 8:n pohjana olevan maantien jalkoihin.

Leiri Salomaan nuotiopaikalla. Tasaisen kankaan laidassa on runsaasti hyviä telttapaikkoja.
Leiri Salomaan nuotiopaikalla. Tasaisen kankaan laidassa on runsaasti hyviä telttapaikkoja.

Kauhanevalla poikkesin lintutornissa, jossa jutustelin paikallisen pyöräilyharrastajan kanssa. Jatkoimme samaa matkaa Kauhalammelle, josta suuntasin Salomaalle leiriytymään. Iltalenkkinä kiersin Kauhanevan pitkospolun ja ihastelin täydenkuun valossa järven yli lentäneitä joutsenia.

Kauhanevan tulipaikoilla on hyvä vesihuolto. Molemmilta löytyy kaivot, joista saa raikasta pohjavettä. Maisemiltaan suon laidan kangas muistuttaa Patvinsun leiripaikkoja, ja vaikka tie tulee lähelle, on paikka erämainen.

Lauhalasta Spitaalijärvelle vievää metsätietä Kiviharjun maisemissa. Oivallista pyöräretkimaastoa.
Lauhalasta Spitaalijärvelle vievää metsätietä Kiviharjun maisemissa. Oivallista pyöräretkimaastoa.

Seuraavan päivän reittini vei Kauhanevalta Karhunkankaalle, jossa evästelin Karvian metsästysseuran kodalla. Avoin säänsuojan tarjoava kota on uusi ja komea, mutta lähellä ei ole vesipaikkaa. Matka kodalta suolle on kuitenkin lyhyt. Kodalta jatkoin etelään ja sitten länttä kohti kaartaen kohti Lauhalaa ja asfalttitietä, ja lyhyen asfalttipätkän jälkeen suuntasin Spitaalijärvelle vievälle metsätielle. Lauhanvuoren eteläosien kankailla sain taas ihmetellä maiseman pohjoisuutta: kuivankarussa ja harvassa männikössä olettaisi näkevänsä poroja, maisema kun on kuin Metsä-Lapista.

Kierrokselle tuli mittaa noin 70 kilometriä. Maastopyörällä ja metsäteitä pitkin ajeltuna meno oli varsin mukavaa retkivarustuksessakin. Muita kulkijoita näin lähinnä Lauhanvuoren parkkipaikoilla ja hoidetuilla tulipaikoilla, sekä Kauhanevalla. Pari maastopyöräilijää tuli Lauhalla vastaan.