Toukokuun lopulla kävin melomassa Hauhon reitin ylimmän osan, Suomenjoen Palsan myllyltä Nerosjärven länsirantaan asti. Juhannuksen ratoksi kävin melomassa reitin seuraavan etapin, Nerosjärveltä Porraskosken kautta Kuohijärvelle, Kuohijoen venerantaan asti. Etumelojan mukaan värvättyäni jatkoin siitä, mihin viimeksi ehdin, eli Nerosjärven länsirannasta etelään, Luukunkosken kautta Yläjokea pitkin Porraskoskelle, jossa on maitse ohitettava voimalaitos. Pudotuskorkeutta voimalaitoksella on melkein viisi metriä. Voimalaitos ohitetaan rantautumalla padon vasempaan laitaan, josta kanootti on patoa ja portaita pitkin kannettava voimalaitoksen alakanavan laitaan, josta on hyvä lähteä jatkamaan melontaa.
Porraskosken jälkeen seuraa Alajoki, suojainen ja suvantomainen jokipätkä, joka päättyy Kuohijärvelle. Tämä pitkulainen järvi on osin saaristoinen, osin taas melko avoin ja tuulille altis. Juhannuksena sattuivat mukavan tyynet kelit, joten olosuhteet järvellä melontaan olivat mainiot. Kiersimme Porrasniemen, jossa kävin ihailemassa maisemia korkeilta rantakallioilta käsin. Tauon pidimme Kaiturinsaaren eteläpuolisessa nimettömässä harjusaaressa. Tauolta matka jatkui pieneen vastatuuleen pohjoista kohti Kuohijärven kylälle saakka, jossa etumelojani otti hatkat. Jatkoin matkaa edelleen järven pohjoispäätä kohti, jossa lopulta rantauduin Kuohijoen venerantaan.
Matkan varrella on retkeilyrakenteita lähinnä Nerosjärven ja Porraskosken välimaastossa, missä Luukun laavu tarjoaa taukopaikan. Yläjoen varressa kulkee myös merkitty retkeilypolku, ja Luukunkoskella on joen ylittävä kävelysilta. Kuohijärven saarista osa on mökittömiä, joten niistä löytyy sopivia taukopaikkoja melojille. Sama pätee myös Nerosjärvellä. Kuohijärvi on kuitenkin muotonsa ja kokonsa vuoksi varsin kunnioitettava järvi, enkä lähtisi sitä tuulisella säällä melomaan. Jos hyvä keli sattuu kohdalle, niin järvi kannattaa meloa kerralla, ettei huomaa seuraavana aamuna olevansa jumissa saaressa tuulisella järvellä. Muuten järvi on varsin mukavan näköinen, kesämökkejä on harvassa ja suurin osa niistä jo melko vanhoja ja maisemaan hyvin istuvia. Siellä täällä järven selällä on harju- ja kalliosaaria.
Kuohijärveltä voi jatkaa matkaa Kuohijokea pitkin Kukkialle. Kukkia on sitten jo saaristoinen ja sokkeloinen järvi, melko mökitettykin, mutta sieltä löytyy edelleen melojillekin sopivia taukopaikkoja. Lisätietoja tarjoaa www.kukkialle.fi. Ehkä Hauhon reitin melonta jatkuu myöhemmin kesällä?
