Kevät on kiireen aikaa. Vanhat hommat pitäisi saada valmiiksi ennen kesää, ja uudet hommat pitäisi aloittaa ennen kesää. Luonto keskittyy pitkälti jälkimmäiseen, mutta ihmiset tasapainoilevat näiden kahden välillä. Pitäisi saada talven aikana kertyneet hommat valmiiksi, mutta samalla pitäisi alkaa hankkiutumaan rantakuntoon. Pitäisi ehtiä aloittaa uusi harrastus tai elvyttää talven jäljiltä vanha. Pitäisi kylvää pelto ja toivoa, että halla ei vie satoa. Pitäisi muodostaa uusi hallitus. Pitäisi laulaa kaikki yöt puun oksalla, tehdä pesä, munia munat, hautoa, ruokkia poikaset, pitää pedot loitolla ja opettaa jälkeläiset lentämään ja lentää vielä Afrikkaan ennen syksyä. Ja syödä paljon hyttysiä ja kärpäsiä. Kaikkea pitäisi.
Joskus on pakko pitää tauko. Katkaista kiire, tuijottaa tuleen ja kuunnella kurkien kevätmenoja suolla. Nukkua yö makuupussissa raikkaassa ulkoilmassa. Kuunnella sateen ropinaa ja pikkulintujen sirkutusta. Ja hiljaisuutta. Akun lataamisesta ei usein lähde juurikaan ääntä.