Suomussalmen Yli-Vuokin ja Malahvian maisemat ovat jo kauan sitten olleet keskeisellä paikalla. Alueen läpi on nimittäin jo 1500-luvulla kuljettu Suomesta Vienaan ja takaisin kaupanteko tai pahat mielessä. Näitä polkuja tallasivat myös 1800-luvulla mm. Vienalaiset laukkukauppiaat, jotka ulottivat kauppareittinsä jopa Pohjanlahden rannikolle asti. Samoihin aikoihin seudulla liikkui eräs kajaanilainen lääkäri, joka kulki keräilemässä suullista kansanperinnettä kahta puolen rajaa ja kokosi reissujensa pojalta erään Kalevala-nimisen eepoksen. Liikenne poluilla hiljeni Suomen itsenäistyttyä, mutta taisivatpa samoja polkuja kulkea rajan taakse vielä 1920-luvulla suomalaisen heimoaatteen hurmassa Karjalaa vapauttamaan lähteneet sotajoukot.
Kulkureitteinä toimivat sekä vesistöt että metsäpolut, ja rajasta mentiin yli monestakin kohdasta. Yksi näistä vanhoista kulkureiteistä on inventoitu Metsähallituksen toimesta 2004 ja merkitty maastoon perinteisin pilkoin sekä kärjestä veistetyin puupaaluin. Kulkureittejä on seudulla kuitenkin useita, eikä yhtä varsinaista Vienan reittiä voida osoittaa. Esimerkiksi Aittojärven halkaiseva harju on selvästi ollut kulkutienä satojen vuosien ajan, ja sitä on hyödynnetty useista peuranpyyntikuopista päätellen myös ruuanhankinnassa jo esihistoriallisena aikana. Sittemmin samoille harjuille on kaivettu myös poteroita ja muita asemia, sillä alue on hyvin lähellä Talvisodan kuuluisinta taistelualuetta Raatteen tietä. Jatkosodan aikana alue taas kärsi lukuisista partisaanihyökkäyksistä. Alueella on näin syrjäiseksi alueeksi erittäin vaiherikas historia, joka näkyy myös alueen maisemassa lukuisina eri aikakerrostumina.
Yli-Vuokin kalastusalue on Metsähallituksen hallinnoima alue, josta löytyy järvi- ja jokivesistöjen lisäksi hyvät majoituspalvelut, sillä alueella on useita Villin Pohjolan vuokramökkejä. Suomussalmen kunnan itärajaa seuraileva Itärajan retkeilyreitti sivuaa Yli-Vuokin järviä ja halkoo Malahvian aluetta, ja reittiin liittyen löytyy myös tulistelupaikkoja sekä laavuja ja muita rakenteita. Alueen eteläpuolella sijaitsee Murhinsalon luonnonsuojelualue, ja sen eteläpuolella Hietajärvi ja Kuivajärvi, Suomen ainoat vienalaiskylät. Tämä yhdessä seudun erämaisuuden kanssa luo seudulle omanlaisensa tunnelman, vähän kuin Lapissa mutta ei kuitenkaan. Monipuolinen retkikohde seutu kuitenkin on, ja tarjoaa tekemistä sekä patikoitsijoille, pyöräilijöille, kalastajille ja metsästäjille, sekä tietenkin melojille.
Vuokrasimme heinäkuun alussa Villin Pohjolan Paasonkosken kämpän vajaaksi viikoksi ja tutustuimme seutuun maalla, merellä ja ilmassa. Tai siis patikoiden, meloen ja fillarilla. Lisäksi teimme pienen off-road -melontaretken Murhinsaloon, mutta siitä kerron myöhemmin erikseen. Seutu teki vaikutuksen ja tietyllä tavalla lunasti odotukset, jotka syntyivät 2013 keväällä samaisella seudulla hiihdellessä ja pilkkiessä. Paljon jäi kuitenkin näkemättä ja kokematta, joten voi olla, että seudulle pitää palata vielä uudelleen. Ohessa kuvakavalkaadi alueen poluilta, kyläteiltä ja järviltä.
Yli-Vuokin kalastusalue sijaitsee noin 50 km Ämmänsaaresta Itäkaakkoon ja 30 km Vartiuksesta pohjoiseen, linnuntietä. Linkki karttapaikkaan kertoo karkeasti alueen sijainnin. Lisätietoja löytyy Yli-Vuokin hoito- ja käyttösuunnitelmasta.