Helvetinjärven kierros meloen

”Onko tämä jokin kilpailu?”, kyseli Helvetinkolun liepeilla ohikulkija, kun vedimme kanoottia vanhaa polkua pitkin järven rantaan. Ei sentään, se tästä vielä puuttuisi. Kyllä tämä on ihan tavallista melontaretkeilyä…

25. – 27.9.2015 kävimme viiden hengen avokanoottiporukalla (Tiina ja Jouni, Janne ja Chris ja minä) tekemässä ympyräretken Helvetinjärven kansallispuistossa. Puisto on tunnettu rotkojärvistään, Helvetinkolun kallionhalkeamasta ja Haukkahiedan avarasta hiekkarannasta. Puisto tarjoaa silti paljon muutakin: erämaisia maisemia, hyviä sienipaikkoja, korpisoita ja karua Metsä-Lappia tai Kainuuta muistuttavaa tasaista ylänkömaata. Ja järviä: rotkojärviketjussa on kolme isoa (Kovero, Luoma ja Iso Helvetinjärvi) ja kolme pientä (Pitkä Helvetinjärvi, Pikku Helvetinjärvi ja Sammakkolammi) järveä tai lampea, joiden välillä kulkee polku-ura. Paikoin ura tosin häviää soistuneeseen korpimaahan, mutta se on helppo löytää uudelleen. Polkua pitkin kanootti on helppo kantaa tai vetää perässään järveltä toiselle, eli tehdä juuri sitä, mihin kanootti on monien mielestä tarkoitettu.

Rotkojärvien lisäksi puiston ylämaisissa osissa ja puiston keskelle jäävällä puiston ulkopuolisella alueella on useita melontakelpoisia järviä (Ketvenjärvet, Haukkajärvi, Salmijärvi, Perälammi, Pieni ja Iso Saarijärvi ja Löyttyjärvi) ja yksi melontakelpoinen puro, joista saa rakennettua teitä, polkuja ja joitain satunnaisia umpimetsänpätkiä yhdistelemällä ympyräreitin, jolle tulee mittaa tämänkertaisilla asetuksilla 33,5 kilometriä. Näistä 25 km on melontaa, 5,5 km tiellä ja 3 km metsässä kanoottia perässä vetämistä. Metsäpätkistä vain 300 metriä oli polutonta metsää, eli suurin osa oli polkua pitkin kulkemista.

Reitti Google Earthin satelliittikuvan ja Metsähallituksen kartta-aineiston päälle punaisella merkittynä.
Reitti Google Earthin satelliittikuvan ja Metsähallituksen kartta-aineiston päälle punaisella merkittynä.

Ensimmäisenä iltana meloimme kuunvalossa Rönninlahden venerannasta Luoman tulipaikalle, jossa yövyimme teltoissa. Lauantaina meloimme ja kanniskelimme kanootteja pitkin rotkojärviketjua länttä kohti, kävimme Helvetinkolulla ja kiipesimme sitten rotkojärviketjulta ylös Ketvenjärville. Sieltä jatkettiin Haukkajärven kautta Salmijärvelle, jossa leiriydyimme kansallispuiston ulkopuolisessa rakentamattomassa metsäisessä niemessä. Sunnuntaina meloimme ja kannoimme kanootit Perälammin kautta Pienelle Saarijärvelle, sieltä Isolle Saarijärvelle ja Löyttyjärven kautta takaisin Koverolle ja Rönninlahteen.

Ohessa video Pienen ja Ison Saarijärven väliseltä purolta. Vettä ei juuri näy, eikä sitä aina tahtonut näkyä kanootistakaan katsottuna. Silti koko puro on melottavissa, vain pari puron poikki kaadettua puunrunkoa piti ohittaa maitse.

Kalustona tällä retkellä luotimme koottaviin ratkaisuihin. Tiina ja Jouni meloi Pakboatsin isoa koottavaa kaksikkoa, Janne ja Chris pumpattavaa Grabnerin XR Trekkingiä ja minä ainoana sooloilijana pumpattavaa Gumotex Palavaa. Mitään näistä ei voi luonnehtia erityisen ultrakeveäksi ratkaisuksi, toisin kuin alueella edellisen viikonloppuna liikkuneiden Packraft-melojien kumipaatteja. Silti ainakin kumikanootit ovat kestäviä ja painoonsa nähden edullisia ratkaisuja, etenkin jos kuivan maan melontaa eli pitkin mättäitä vetämistä tulee paljon. Koottava kanootti taas on jo ihan aito kanootti, kankaasta tai nahastahan on kanootteja tehty jo tuhansien vuosien ajan.

Säät olivat suosiolliset; paria sadekuuroa lukuunottamatta sää oli poutainen, illat tyyniä ja yöt täydenkuun valaisemia. Ruska oli viikossa jo edennyt vauhdilla, ja syyskuun puolivälin orastavasta ruskasta oli nyt jo kuoriutumassa varsin kaunis väriloisto. Nyt onkin oiva aika mennä ulos luontoon liikkumaan ja nauttimaan syksyisistä maisemista.

Ohessa kuvagalleria retkeltä. Kiitoksia osallistujille!